Ärrin purrin. On tää tarjoilijana olo mahtavaa.
Palkka on minimaalinen suhteessa työn stressaavuuteen ja raskauteen, ja työolot ovat aivan surkeat. Useinmiten saa juosta hikipäissään ja kieli vyön alla alimiehitetyssä ravintolassa parhaassa tapauksessa useammassa kerroksessa, ja nostella selkä vääränä raskaita asioita, samalla kun luistelee ruoantähteiden ja vesilammikoiden seassa ahtaassa ja tulikuumassa keittiössä veden roiskuessa päälle. Kantaen limaisia astioita.
Mutta ihan kuin se ei riittäisi, vaan työehtosopimusta rikotaan sen minkä silmä välttää. Jouduin taas tänään potkituksi töistä pois lähes tuntia liian aikaisin.
TESsin mukaan jos mennään (joka siis sitoo kaikkia ravintola-alan toimijoita), niin sovittu työvuoro on sovittu työvuoro, eikä siitä voida poiketa kuin työnantajan ja työntekijän yhteisellä sopimuksella. Kuulostaa suhteellisen simppeliltä, mutta ei. Moni nuori työntekijä (joita ravintola-alalla on suurin osa) ei varmasti edes tiedä oikeuksistaan saada palkkaa koko sovitulta vuorolta, mutta entä jos tietääkin? Moni "kokeneempi" vuoropäällikkö kun vielä osaa vakuuttavasti kertoa, että "ei joo, kun tarpeen mukaan teitä täällä vaan pidetään". Ja jos työnantaja sanoo, että lähdet nyt tuntia aikaisemmin kotiin, niin mitäs siihen sitten sanot? Että enkä lähde? Joo, voihan niin sanoa, mutta eri asia sitten, että jos ei vakituista työsopimusta ole, niin kutsutaanko sinne paikkaan enää töihin uudestaan. Ja sehän se onkin se ongelma. Uskaltaa vaatia oikeuksiaan siitäkin huolimatta, että ei ehkä enää saa töitä. Tällaisesta syystä syrjiminenhän tietenkin on laitonta, mutta mitenkäs sitä sitten todistat? Kun kukaan ei uskalla vaatia oikeuksiaan syrjinnän pelossa, niin siinähän sitä työnantajat sitten porskuttelevat tyytyväisinä ja repivät minkä irti saavat työntekijän selkänahasta.
Ymmärrän kyllä, että työkulut halutaan karsia minimiin, ja työntekijät potkia pellolle, jos työt on jo saatu tehtyä, mutta ei ole miun ongelma (eikä kenenkään muun työntekijän) jos työvuorot on suunniteltu huonosti. Koska työntekijä ei voi yritystoiminnasta koituvia voittoja hihaansa kääriä, ei yrittämisestä koituvaa riskiäkään ole reilua vyöryttää työntekijän niskaan.
Ja tänäänkin kuulin taas tapauksesta, että työntekijältä peritään ruokaraha neljän tunnin vuorosta, ja sitten sanotaan että ei saa syödä vuoron aikana. Reilua.
Mutta joo, lukuunottamatta tuota aikaista ulospotkimista (jota kyllä tällä kertaa protestoin), oli ihan kiva vuoro, ja ihan kiva päivä. Aamulla kampaajalla ja siitä sitten reilun kolmen tunnin kahvilakierrokselle hyvän ystävän kanssa <3
Ja jos nyt jollekin jäi tästä sellainen kuva että vihaan tarjoilemista, niin itseasiassa mie kyllä pidän siitä :-D Ainakin toisinaan.
Ja kyllä, kirjoituksessa oli ihan hitunen liioittelua. Mutta ongelma on todellinen.
perjantai 2. heinäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti